Toinen lukupiiri

Tiimimme kokoontui toisen lukupiirin tiimoilta torstaina 23.2.2017.

Käsittelyssämme oli tällä kertaa Daniel Levin (2011) Group dynamics for teams -teoksen OSA 4.

Tiimin keskinäinen lukupiiritapaaminen sovittiin yliopistolle ja niinpä yksi tiimin jäsenistä varasi meille yhteisen ryhmätyötilan, missä saimme rauhassa työstää ajatuksia joita heräsi Levin teoksen neljännestä osiosta. Tiimityöskentelyssämme korostui monimuotoinen oppimisympäristö, sillä Skype yhteyttä hyödynnettiin jälleen kerran. Tiimin kesken keskustelu on toiminut tähän asti oikein hyvin ja tiimimme toimii hyvin. Watsapp keskustelun välityksellä olemme jatkuvasti toistemme tavoitettavissa ja aina kun apua tai neuvoa on jossakin asiassa kaivannut, sitä on myös saanut. Hyvä me!

Lukupiirin aikana pohdimme tiiminä kattavasti Levin teoksen (osa 4) pääteemoja ja niistä muutamat nousivat selkeästi tärkeimpinä näkyville. Pohdimme roolien merkityksestä niin organisaatioissa kuin vapaa-ajalla, rooliongelmien mahdollisuutta, koheesiota ja sen tärkeyttä, tiimiprosessin perustaa ylipäätänsä sekä tiimien tehokkuutta. Levin teoksen osiin (1-4) tutustuminen on avannut monipuolisen ja laajan näkemyksen meille tiiminä siitä, mistä kaikesta ryhmä dynamiikka tiimien kesken koostuu.
Nämä kolme pääteemaa ovat kuitenkin ne jotka tiimimme valitsi ja koki kaikista tärkeimmäksi:

1. Roolit

Voidaan sanoa että ihmisillä on useita rooleja päällekkäin. Tärkeää on kuitenkin että yksilö pyrkii tiedostamaan nämä erilaiset roolit ja pysyy juuri sen hetkisen tilanteen mukaan omassa roolissaan. Tiimiläisten kesken pohdimme myös rooliongelmia ja sitä, kuinka ne voivat aiheuttaa suuren määrän stressiä yksilön arjessa. Nämä rooliongelmat voivat johtaa konflikteihin eli arkityössä epämiellyttäväksi koettuihin ristiriitoihin. Toisinaan on ihan hyvä pysähtyä tarkastelemaan omaa toimijuutta ja selkeyttää oma rooli suhteessa muihin yksilöihin. Keskustelimme paljon tiiminä esimerkiksi siitä, kuinka ihmisten työ- ja vapaa-ajan roolit ovat sekoittuneet entisestään. Organisaatioiden selkeiden rajojen hälveneminen on saanut aikaan sen että yhä useammin ihmiset vievät työasioita kotiin ja tämä puolestaan herättää työvointiin liittyviä kysymyksiä. Tarvitseeko aina olla tavoitettavissa ja ajan hermolla? Peilasimme tiiminä roolin käsitettä omiin kokemuksiimme ja tulimme siihen lopputulokseen että roolit vaikuttavat yksilöiden väliseen koheesioon.

2. Koheesio

Koheesio eli ryhmän kiinteys ja sen välinen vetovoima, on ryhmän jäsenten kokemaa kokemusta, joka sitoo tiimin jäsenet yhteen. Kun yksilö tuntee kuuluvansa johonkin tiettyyn ryhmään, ajatus ryhmään kuuluvuudesta ruokkii samalla myös omaa halua osallistua asioihin. Kyseessä on siis samaan aikaan motivaatiosta ja tiiviistä vuorovaikutuksesta muiden ryhmän jäsenten kanssa. Ryhmän koheesio vaikuttaa työskentelyyn ja tämä näyttäytyy varsinkin pienissä ryhmissä (Levi 2011, 67). Esimerkiksi meidän tiimi koostuu viidestä henkilöstä ja ainakin tähän asti toiminta on sujunut ilman isompia ongelmia tai konflikteja. Kaiken kaikkiaan hyvin mielenkiintoista nähdä, kuinka juuri meidän tiimi ja sen kiinteys kehittyy vielä kurssin loppua kohden. Vaikuttavatko jokaisen yksilölliset kokemusmaailmat koheesioon ja jos kyllä, niin minkä verran?

3. Palautteen antaminen

Yksilöiden kannalta on tärkeää saada sekä positiivista että negatiivista palautetta. Palautteen antaminen ja sen hyödyntäminen toimii oppimisen perustana (Levi 2011, 75). Tiimin kesken nousi esille myös eräs erittäin tärkeä huomio joka liittyy palautteeseen, nimittäin palautteenantaminen riittävän ajoissa. "Liian myöhään" tullut palaute saattaa menettää niin sanotusti merkitystään yksilön silmissä ja siksi myös palautteen antamisen voidaan sanoa olevan tilannesidonnainen asia. Keskustelimme yhdessä myös siitä, kuinka palautteen antaminen ja sen vastaanottaminen on tietyllä tapaa myös harjoiteltava ominaisuus. Ei ole itsestään selvää, kuinka esimerkiksi rakentavaan palautteeseen tulisi suhtautua ja tähän organisaatioiden tulisi ehkä kiinnittää entistä enemmän huomiota. Tiimityön kesken palautteen antaminen on hyvin tärkeää yksilöiden kannalta ja tiimityössä on aina jotakin kehitettävää. Olennaista on kuitenkin ottaa huomioon se, miten palautetta annetaan. Onko palautteen antaminen kulttuurisidonnaista? Vaikuttaako suomalaisiin liitetyt yleistykset sisäänpäin suuntautuneisuudesta palautteen antamiseen ja sen vastaanottamiseen?

Lukipiirin päätteeksi suunnittelimme yhdessä, kuinka toteutamme tiiminä seuraavalle luentokerralle annetun tehtävänannon: podcastin. Sen rakentaminen ja lataaminen blogiin onkin seuraava askel ja mikäli ymmärsimme oikein, käsittelemme podcasteja yhdessä ensi viikon luennolla. Seuraavassa eli viimeisessä lukupiirissä tutustummekin sitten toiseen kurssille valittuun kirjaan:  Pienryhmän sosiaalipsykologia (Pennington, D.C.) Mielenkiintoista nähdä, mihin tuloksiin tuolloin päädymme tiiminä.

Lopuksi vielä tiivistettynä toisen lukupiirin kolme pääteemaa/käsitettä:

• Roolit

• Koheesio

• Palautteen antaminen
  
  
  
  
  

  

  
  

Ensimmäinen lukupiiri

Kokoonnuimme ensimmäiseen lukupiiriin keskustelemaan Daniel Levin (2011) Group dynamics for teams -teoksen pääteemoista maanantaina 20.2.2017. (OSAT 1-3)

Jokainen tiimiläinen osallistui lukupiiriin ja se toteutettiin osittain Skype yhteyden välityksellä. Tämä loi pieniä haasteita verkkoyhteyksien välillä, mutta kaiken kaikkiaan se toimi oikein hyvin. Uskoaksemme tämä verkkotyöskentelyn mahdollisuus antaa tiimillemme uudenlaisia kokemuksia toimia tietynlaisena ryhmänä. Pohdimme yhdessä muun muassa ryhmän ja tiimin keskinäisiä eroja, tiimin prosesseja, sekä sitä, miksi tiimityöskentelyä ylipäätänsä kannattaa käyttää opiskelu- tai työyhteisöissä. Saimme monipuolisia näkökulmia aiheisiin varsinkin omien kokemustemme kautta, mutta myös kirjallisuuden  avulla. Sen rinnalla totesimmekin, että tällä tavoin yhdessä keskustelemalla asiat jäävät kenties helpommin mieleen kuin vain tenttikirjaa lukemalla. Sovelsimme monia Levin (2011) teoksessa esitettyjä teemoja omaan tiimityöskentelyymme tällä kurssilla. Yhtenä tärkeimmistä tavoitteista KKAS2124-kurssille määrittelimme esimerkiksi muilta kurssikavereilta oppimisen uusia näkökulmia kuullessa. Erilaisten ajatusten kautta hyötyy niin yksilö, ryhmä kuin organisaatiokin. 

Edellä mainittujen aiheiden lisäksi keskustelimme kirjallisuuden kautta myös menestyvän tiimin lähtökohdista, joihin voisi mainita kolme tekijää: erilaiset näkökulmat (henkilökohtaiset piirteet), tehtävässä pitäytymisen sekä sosiaalisten suhteiden ylläpitämisen. Olennaista on kuitenkin tiedostaa, myös se kääntöpuoli, että oikeiden ihmisten ja oikean tehtävän tyyppi tiimeille, ei aina takaa kannattavaa menestystä. Tiiminjäsenten tuleekin kyetä yhdistämään omat pyrkimyksensä onnistuneesti keskenään, jotta parhaaseen lopputulokseen päästään (Levi 2007, 27.) Erilaiset lähtökohdat tuovat rikkautta tiimityöskentelyyn, koska sitä kautta saadaan monipuolisempia näkökulmia omaan sekä ryhmän ajatteluun. Tehtävässä pitäytyminen ja selkeä päämäärä auttavat tiimityöskentelyä, koska silloin tiedetään, mistä ollaan lähdössä, mihin ollaan menossa ja mitä ollaan tekemässä. Tavoitteen ollessa kristallinkirkkaana, on myös helppoa jakaa roolit. Sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen taas voisi liittää esimerkiksi tiimi- tai ryhmätyöskentelyssä esiintyvät konfliktit tai ristiriidat, jotka ovat luonnollisia ilmenemismuotoja eriävien mielipiteiden kohdatessa. Konflikteista pitää keskustella, jotta voidaan päästä eteenpäin. Näiden tekijöiden myötä, pohdimme samalla sitä, että niin sanotusti paperilla hyvä tiimi ei välttämättä toimi käytännössä.

Kun keskustelimme yhdessä siitä, miksi tiimejä kannattaa käyttää, muodostui erääksi huomion arvoiseksi näkökulmaksi myös se, että tiimejä ei kannata käyttää aina. Oppimisen kannalta on olennaista huomioida tilanteet, joissa tiimityö on kaikkien osapuolten eduksi ja siksi erimerkiksi organisaation työnjohdon tulee tiedostaa nämä tilanteet. Pohdimme ja peilasimme näkökulmaa myös tähän kurssiin, olisiko tätä voinut kenties toteuttaa muilla konstein? Erilaisten ratkaisujen löytäminen tiimissä on tärkeää koko oppimisprosessin kannalta ja siksi siihen tulee panostaa myös meidän tiiminä.

Ensimmäisen lukupiirin kolme pääteemaa:

• Mitkä tekijät yhdistävät onnistunutta tiimityötä?
• Tiimityöskentelyn eroja opiskelun ja työelämän välillä
• Miksi tiimityöskentelyä kannattaa käyttää?

Esittelyt

Suvi Lappalainen

Hei!

Olen Suvi, 22-vuotias ja kotoisin Pohjois-Savosta, tarkemmin ottaen Iisalmesta. Opiskelen nyt toista vuotta kasvatusalan koulutuksessa, pääaineena yleinen kasvatustiede sekä sivuaineinani soveltava psykologia ja erityispedagogiikka.

Odotan innolla mitä kaikkea tämä kurssi pitää sisällä ja ennen kaikkea sitä, että pääsemme tiimin kesken toteuttamaan lukupiirejä ja itse koulutussuunnitelmaa. Toivottavasti kurssin päätyttyä meistä jokainen on kokemusta rikkaampana!

sulappal@ulapland.fi

Laura Ylipahkala

Moikka!

Olen Laura ja opiskelen myös toista vuotta kasvatusalan koulutuksessa Lapin yliopistossa. Pääaineenani on yleinen kasvatustiede ja sivuaineena minulla on erityispedagogiikka ja kasvatuspsykologia. En ole ennen tehnyt koulutussuunnitelmaa, joten olen todella innoissani tulevista viikoista tämän kurssin parissa.

laura.ylipahkala@outlook.com

A H

Moi kaikille myös minunkin puolestani!

Minä olen Aliisa, kotoisin Espoosta ja myöskin toisen vuoden kasvatustieteen opiskelija. Vapaa-aikanani pyrin parhaani mukaan opiskella, nähdä ystäviäni ja urheilla. Toivon saavani tältä Yhteisöjen ja organisaatioiden kehittäminen -kurssilta uusia näkökulmia kasvatukseen ja koulutukseen myös tulevaisuutta silmällä pitäen.

ahellstr(at)ulapland.fi

Juho Impiö

Terve!

Olen 25-vuotias, niinikään toisen vuoden kasvatusalan opiskelija. Olen kotoisin Ranualta, ja ennen päätymistäni Rovaniemelle olen ehtinyt kiertää monta kaupunkia. Opiskelin aiemmin Vaasassa kauppatieteitä, mutta lopulta totesin että rahatalouden sijaan minua kiinnostavat enemmän ihmiset. Pääomasijoitusten kasvun sijaan siis päädyinkin opiskelemaan ihmisten sijoittumista ja kasvua kasvatustieteiden tiedekuntaan. Koulutussuunnitelman teko reaalimaailman organisaatioon on myös minulle ensimmäinen laatuaan, ja lisää kurssin kiinnostavuutta merkittävästi.

Maija Tuisku

Hei! Olen Maija, 23-vuotias ja kotoisin Rovaniemeltä. Opiskelen yleistä kasvatustiedettä nyt kolmatta vuotta ja sivuaineena minulla on soveltava psykologia. Päädyin opiskelemaan kasvatustieteitä parin välivuoden jälkeen vähän sattumalta, kun alkuperäiset suunnitelmat suuntautua terveys- ja liikunta-alalle eivät onnistuneet. Kasvatusala on kuitenkin osoittautunut minulle sopivaksi ja pidän tästä erityisesti sen vuoksi, että uramahdollisuudet ovat todella laajat. Koulutussuunnitelman teko on myös minulle kokonaan tuntematon aihe ja uskonkin, että tämän kurssin aikana tulen oppimaan taas paljon uutta.

maija.tuisku@outlook.com