Kolmas lukupiiri

Kävimme kolmannen lukupiirin etänä hyödyntäen WhatsApp- sekä Skype-sovelluksia. Käsittelimme Donald Penningtonin Pienryhmän sosiaalipsykologia-teoksen (2005) kolmea kokonaisuutta muun muassa opiskeluun ja ryhmässä työskentelyyn liittyen. Viimeinen lukupiiri oli tunnerikas ja sisälsi myös itse kirjallisuuden käsittelemisen lisäksi hervottomia naurukohtauksia. 

1. Vuorovaikutuksen tapa

Pohdimme vuorovaikutuksen tapaa käsittelemällä yksin ja ryhmässä työskentelemisen eroja. Siihen vaikuttaa esimerkiksi tehtävän tyyppi, aiempi kokemus ja kyseessä olevan tehtävän laajuus. Perehdyimme aiheeseen miettimällä muun muassa uuden tehtävän tuomia haasteita, jolloin saattaa olla miellyttävämpää työskennellä ryhmässä ja yhdessä pureutua annettuun tehtävään.  Kun taas kokiessaan itse olevansa hyvä jossain ja tietystä asiasta on aiempaa kokemusta, niin muut ryhmän jäsenet eivät välttämättä tuo mitään lisäarvoa kyseiseen tehtävään. Yliopisto-opintojen kurssien suoritustapoja pohtiessa koimme suhteellisen yksimielisesti sen, että esimerkiksi kirjallisuusesseitä voi olla vaikeaa tehdä ryhmässä, varsinkin jos ei tunne muita ryhmäläisiä. 


Keskustelun kautta oppiminen voi olla hieman syvällisempää ja korostaa sisäistä oppimista, kun opeteltua tai jopa opittua tietoa ei vain “oksenneta” tenttipaperille.  Ryhmässä työskentelyn mukavuus on yhteydessä myös kyseessä olevan tehtävän laajuuteen, jolloin esimerkiksi työläs tehtävä on helpompaa jakaa pienempiin osiin yhdessä muiden ryhmäläisten kesken. 

2. Aivoriihi

Tarkastellessamme Penningtonin määritelmiä aivoriihestä, huomasimme, että tälläkin kurssilla olemme toteuttaneet sen ideaa. Varsinkin se, että yksi on aina kirjannut ajatuksia ylös, on toteutunut hyvin jokaisella lukupiirillämme. Olemme saaneet lukupiirikerroilla paljon enemmän ajatuksia aikaiseksi, kun olemme pohtineet asioita ja kurssin sisältöjä yhdessä keskustelemalla. Aivoriihen tulokset riippuvat tietenkin myös siitä, mitä sillä halutaan saada aikaiseksi. Jos on annettu tarkat raamit ja aikataulu suoritukselle, niin keskitytään luultavasti eniten itse tavoitteen toteuttamiseen, eikä tilaa välttämättä jää niin paljoa ideoinnille. Ajatteluaan voi kehittää huomattavasti paljon pidemmälle, kun työskentelee ryhmässä. 

3. Sosiaalinen päätöksenteko

Sosiaalinen päätöksenteko voi olla pienissä ryhmissä jopa helpompaa kuin isommissa ryhmissä. Pienessäkin ryhmässä tehdään usein kompromisseja, joten voidaan ajatella, että ryhmäkoon kasvaessa kompromissienkin määrä voi kasvaa. 

Lisäksi korostimme keskustelussa vertaistuen tärkeyttä, joka on ollut merkittävässä roolissa myös oman pienryhmämme työskentelyssä. Helpottaa tietää, että voi kysyä ryhmäläisiltään apua. Yhteistyö sujuu, kunhan ryhmäkoko on tarpeeksi pieni. Varsinkin oman koulutussuunnitelman luomisen taipaleella olemme kohdanneet hieman haasteita, joten ryhmäläisten tuki on tarvittaessa tärkeää.



Kolme pääteemaa:

• Vuorovaikutus

• Aivoriihen hyödyntäminen

• Sosiaalinen päätöksenteko

Toinen lukupiiri

Tiimimme kokoontui toisen lukupiirin tiimoilta torstaina 23.2.2017.

Käsittelyssämme oli tällä kertaa Daniel Levin (2011) Group dynamics for teams -teoksen OSA 4.

Tiimin keskinäinen lukupiiritapaaminen sovittiin yliopistolle ja niinpä yksi tiimin jäsenistä varasi meille yhteisen ryhmätyötilan, missä saimme rauhassa työstää ajatuksia joita heräsi Levin teoksen neljännestä osiosta. Tiimityöskentelyssämme korostui monimuotoinen oppimisympäristö, sillä Skype yhteyttä hyödynnettiin jälleen kerran. Tiimin kesken keskustelu on toiminut tähän asti oikein hyvin ja tiimimme toimii hyvin. Watsapp keskustelun välityksellä olemme jatkuvasti toistemme tavoitettavissa ja aina kun apua tai neuvoa on jossakin asiassa kaivannut, sitä on myös saanut. Hyvä me!

Lukupiirin aikana pohdimme tiiminä kattavasti Levin teoksen (osa 4) pääteemoja ja niistä muutamat nousivat selkeästi tärkeimpinä näkyville. Pohdimme roolien merkityksestä niin organisaatioissa kuin vapaa-ajalla, rooliongelmien mahdollisuutta, koheesiota ja sen tärkeyttä, tiimiprosessin perustaa ylipäätänsä sekä tiimien tehokkuutta. Levin teoksen osiin (1-4) tutustuminen on avannut monipuolisen ja laajan näkemyksen meille tiiminä siitä, mistä kaikesta ryhmä dynamiikka tiimien kesken koostuu.
Nämä kolme pääteemaa ovat kuitenkin ne jotka tiimimme valitsi ja koki kaikista tärkeimmäksi:

1. Roolit

Voidaan sanoa että ihmisillä on useita rooleja päällekkäin. Tärkeää on kuitenkin että yksilö pyrkii tiedostamaan nämä erilaiset roolit ja pysyy juuri sen hetkisen tilanteen mukaan omassa roolissaan. Tiimiläisten kesken pohdimme myös rooliongelmia ja sitä, kuinka ne voivat aiheuttaa suuren määrän stressiä yksilön arjessa. Nämä rooliongelmat voivat johtaa konflikteihin eli arkityössä epämiellyttäväksi koettuihin ristiriitoihin. Toisinaan on ihan hyvä pysähtyä tarkastelemaan omaa toimijuutta ja selkeyttää oma rooli suhteessa muihin yksilöihin. Keskustelimme paljon tiiminä esimerkiksi siitä, kuinka ihmisten työ- ja vapaa-ajan roolit ovat sekoittuneet entisestään. Organisaatioiden selkeiden rajojen hälveneminen on saanut aikaan sen että yhä useammin ihmiset vievät työasioita kotiin ja tämä puolestaan herättää työvointiin liittyviä kysymyksiä. Tarvitseeko aina olla tavoitettavissa ja ajan hermolla? Peilasimme tiiminä roolin käsitettä omiin kokemuksiimme ja tulimme siihen lopputulokseen että roolit vaikuttavat yksilöiden väliseen koheesioon.

2. Koheesio

Koheesio eli ryhmän kiinteys ja sen välinen vetovoima, on ryhmän jäsenten kokemaa kokemusta, joka sitoo tiimin jäsenet yhteen. Kun yksilö tuntee kuuluvansa johonkin tiettyyn ryhmään, ajatus ryhmään kuuluvuudesta ruokkii samalla myös omaa halua osallistua asioihin. Kyseessä on siis samaan aikaan motivaatiosta ja tiiviistä vuorovaikutuksesta muiden ryhmän jäsenten kanssa. Ryhmän koheesio vaikuttaa työskentelyyn ja tämä näyttäytyy varsinkin pienissä ryhmissä (Levi 2011, 67). Esimerkiksi meidän tiimi koostuu viidestä henkilöstä ja ainakin tähän asti toiminta on sujunut ilman isompia ongelmia tai konflikteja. Kaiken kaikkiaan hyvin mielenkiintoista nähdä, kuinka juuri meidän tiimi ja sen kiinteys kehittyy vielä kurssin loppua kohden. Vaikuttavatko jokaisen yksilölliset kokemusmaailmat koheesioon ja jos kyllä, niin minkä verran?

3. Palautteen antaminen

Yksilöiden kannalta on tärkeää saada sekä positiivista että negatiivista palautetta. Palautteen antaminen ja sen hyödyntäminen toimii oppimisen perustana (Levi 2011, 75). Tiimin kesken nousi esille myös eräs erittäin tärkeä huomio joka liittyy palautteeseen, nimittäin palautteenantaminen riittävän ajoissa. "Liian myöhään" tullut palaute saattaa menettää niin sanotusti merkitystään yksilön silmissä ja siksi myös palautteen antamisen voidaan sanoa olevan tilannesidonnainen asia. Keskustelimme yhdessä myös siitä, kuinka palautteen antaminen ja sen vastaanottaminen on tietyllä tapaa myös harjoiteltava ominaisuus. Ei ole itsestään selvää, kuinka esimerkiksi rakentavaan palautteeseen tulisi suhtautua ja tähän organisaatioiden tulisi ehkä kiinnittää entistä enemmän huomiota. Tiimityön kesken palautteen antaminen on hyvin tärkeää yksilöiden kannalta ja tiimityössä on aina jotakin kehitettävää. Olennaista on kuitenkin ottaa huomioon se, miten palautetta annetaan. Onko palautteen antaminen kulttuurisidonnaista? Vaikuttaako suomalaisiin liitetyt yleistykset sisäänpäin suuntautuneisuudesta palautteen antamiseen ja sen vastaanottamiseen?

Lukipiirin päätteeksi suunnittelimme yhdessä, kuinka toteutamme tiiminä seuraavalle luentokerralle annetun tehtävänannon: podcastin. Sen rakentaminen ja lataaminen blogiin onkin seuraava askel ja mikäli ymmärsimme oikein, käsittelemme podcasteja yhdessä ensi viikon luennolla. Seuraavassa eli viimeisessä lukupiirissä tutustummekin sitten toiseen kurssille valittuun kirjaan:  Pienryhmän sosiaalipsykologia (Pennington, D.C.) Mielenkiintoista nähdä, mihin tuloksiin tuolloin päädymme tiiminä.

Lopuksi vielä tiivistettynä toisen lukupiirin kolme pääteemaa/käsitettä:

• Roolit

• Koheesio

• Palautteen antaminen
  
  
  
  
  

  

  
  

Ensimmäinen lukupiiri

Kokoonnuimme ensimmäiseen lukupiiriin keskustelemaan Daniel Levin (2011) Group dynamics for teams -teoksen pääteemoista maanantaina 20.2.2017. (OSAT 1-3)

Jokainen tiimiläinen osallistui lukupiiriin ja se toteutettiin osittain Skype yhteyden välityksellä. Tämä loi pieniä haasteita verkkoyhteyksien välillä, mutta kaiken kaikkiaan se toimi oikein hyvin. Uskoaksemme tämä verkkotyöskentelyn mahdollisuus antaa tiimillemme uudenlaisia kokemuksia toimia tietynlaisena ryhmänä. Pohdimme yhdessä muun muassa ryhmän ja tiimin keskinäisiä eroja, tiimin prosesseja, sekä sitä, miksi tiimityöskentelyä ylipäätänsä kannattaa käyttää opiskelu- tai työyhteisöissä. Saimme monipuolisia näkökulmia aiheisiin varsinkin omien kokemustemme kautta, mutta myös kirjallisuuden  avulla. Sen rinnalla totesimmekin, että tällä tavoin yhdessä keskustelemalla asiat jäävät kenties helpommin mieleen kuin vain tenttikirjaa lukemalla. Sovelsimme monia Levin (2011) teoksessa esitettyjä teemoja omaan tiimityöskentelyymme tällä kurssilla. Yhtenä tärkeimmistä tavoitteista KKAS2124-kurssille määrittelimme esimerkiksi muilta kurssikavereilta oppimisen uusia näkökulmia kuullessa. Erilaisten ajatusten kautta hyötyy niin yksilö, ryhmä kuin organisaatiokin. 

Edellä mainittujen aiheiden lisäksi keskustelimme kirjallisuuden kautta myös menestyvän tiimin lähtökohdista, joihin voisi mainita kolme tekijää: erilaiset näkökulmat (henkilökohtaiset piirteet), tehtävässä pitäytymisen sekä sosiaalisten suhteiden ylläpitämisen. Olennaista on kuitenkin tiedostaa, myös se kääntöpuoli, että oikeiden ihmisten ja oikean tehtävän tyyppi tiimeille, ei aina takaa kannattavaa menestystä. Tiiminjäsenten tuleekin kyetä yhdistämään omat pyrkimyksensä onnistuneesti keskenään, jotta parhaaseen lopputulokseen päästään (Levi 2007, 27.) Erilaiset lähtökohdat tuovat rikkautta tiimityöskentelyyn, koska sitä kautta saadaan monipuolisempia näkökulmia omaan sekä ryhmän ajatteluun. Tehtävässä pitäytyminen ja selkeä päämäärä auttavat tiimityöskentelyä, koska silloin tiedetään, mistä ollaan lähdössä, mihin ollaan menossa ja mitä ollaan tekemässä. Tavoitteen ollessa kristallinkirkkaana, on myös helppoa jakaa roolit. Sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen taas voisi liittää esimerkiksi tiimi- tai ryhmätyöskentelyssä esiintyvät konfliktit tai ristiriidat, jotka ovat luonnollisia ilmenemismuotoja eriävien mielipiteiden kohdatessa. Konflikteista pitää keskustella, jotta voidaan päästä eteenpäin. Näiden tekijöiden myötä, pohdimme samalla sitä, että niin sanotusti paperilla hyvä tiimi ei välttämättä toimi käytännössä.

Kun keskustelimme yhdessä siitä, miksi tiimejä kannattaa käyttää, muodostui erääksi huomion arvoiseksi näkökulmaksi myös se, että tiimejä ei kannata käyttää aina. Oppimisen kannalta on olennaista huomioida tilanteet, joissa tiimityö on kaikkien osapuolten eduksi ja siksi erimerkiksi organisaation työnjohdon tulee tiedostaa nämä tilanteet. Pohdimme ja peilasimme näkökulmaa myös tähän kurssiin, olisiko tätä voinut kenties toteuttaa muilla konstein? Erilaisten ratkaisujen löytäminen tiimissä on tärkeää koko oppimisprosessin kannalta ja siksi siihen tulee panostaa myös meidän tiiminä.

Ensimmäisen lukupiirin kolme pääteemaa:

• Mitkä tekijät yhdistävät onnistunutta tiimityötä?
• Tiimityöskentelyn eroja opiskelun ja työelämän välillä
• Miksi tiimityöskentelyä kannattaa käyttää?