Kokoonnuimme ensimmäiseen lukupiiriin keskustelemaan Daniel Levin (2011) Group dynamics for teams -teoksen pääteemoista maanantaina 20.2.2017. (OSAT 1-3)
Jokainen tiimiläinen osallistui lukupiiriin ja se toteutettiin osittain Skype yhteyden välityksellä. Tämä loi pieniä haasteita verkkoyhteyksien välillä, mutta kaiken kaikkiaan se toimi oikein hyvin. Uskoaksemme tämä verkkotyöskentelyn mahdollisuus antaa tiimillemme uudenlaisia kokemuksia toimia tietynlaisena ryhmänä. Pohdimme yhdessä muun muassa ryhmän ja tiimin keskinäisiä eroja, tiimin prosesseja, sekä sitä, miksi tiimityöskentelyä ylipäätänsä kannattaa käyttää opiskelu- tai työyhteisöissä. Saimme monipuolisia näkökulmia aiheisiin varsinkin omien kokemustemme kautta, mutta myös kirjallisuuden avulla. Sen rinnalla totesimmekin, että tällä tavoin yhdessä keskustelemalla asiat jäävät kenties helpommin mieleen kuin vain tenttikirjaa lukemalla. Sovelsimme monia Levin (2011) teoksessa esitettyjä teemoja omaan tiimityöskentelyymme tällä kurssilla. Yhtenä tärkeimmistä tavoitteista KKAS2124-kurssille määrittelimme esimerkiksi muilta kurssikavereilta oppimisen uusia näkökulmia kuullessa. Erilaisten ajatusten kautta hyötyy niin yksilö, ryhmä kuin organisaatiokin.
Edellä mainittujen aiheiden lisäksi keskustelimme kirjallisuuden kautta myös menestyvän tiimin lähtökohdista, joihin voisi mainita kolme tekijää: erilaiset näkökulmat (henkilökohtaiset piirteet), tehtävässä pitäytymisen sekä sosiaalisten suhteiden ylläpitämisen. Olennaista on kuitenkin tiedostaa, myös se kääntöpuoli, että oikeiden ihmisten ja oikean tehtävän tyyppi tiimeille, ei aina takaa kannattavaa menestystä. Tiiminjäsenten tuleekin kyetä yhdistämään omat pyrkimyksensä onnistuneesti keskenään, jotta parhaaseen lopputulokseen päästään (Levi 2007, 27.) Erilaiset lähtökohdat tuovat rikkautta tiimityöskentelyyn, koska sitä kautta saadaan monipuolisempia näkökulmia omaan sekä ryhmän ajatteluun. Tehtävässä pitäytyminen ja selkeä päämäärä auttavat tiimityöskentelyä, koska silloin tiedetään, mistä ollaan lähdössä, mihin ollaan menossa ja mitä ollaan tekemässä. Tavoitteen ollessa kristallinkirkkaana, on myös helppoa jakaa roolit. Sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen taas voisi liittää esimerkiksi tiimi- tai ryhmätyöskentelyssä esiintyvät konfliktit tai ristiriidat, jotka ovat luonnollisia ilmenemismuotoja eriävien mielipiteiden kohdatessa. Konflikteista pitää keskustella, jotta voidaan päästä eteenpäin. Näiden tekijöiden myötä, pohdimme samalla sitä, että niin sanotusti paperilla hyvä tiimi ei välttämättä toimi käytännössä.
Kun keskustelimme yhdessä siitä, miksi tiimejä kannattaa käyttää, muodostui erääksi huomion arvoiseksi näkökulmaksi myös se, että tiimejä ei kannata käyttää aina. Oppimisen kannalta on olennaista huomioida tilanteet, joissa tiimityö on kaikkien osapuolten eduksi ja siksi erimerkiksi organisaation työnjohdon tulee tiedostaa nämä tilanteet. Pohdimme ja peilasimme näkökulmaa myös tähän kurssiin, olisiko tätä voinut kenties toteuttaa muilla konstein? Erilaisten ratkaisujen löytäminen tiimissä on tärkeää koko oppimisprosessin kannalta ja siksi siihen tulee panostaa myös meidän tiiminä.
Ensimmäisen lukupiirin kolme pääteemaa:- Mitkä tekijät yhdistävät onnistunutta tiimityötä?
- Tiimityöskentelyn eroja opiskelun ja työelämän välillä
- Miksi tiimityöskentelyä kannattaa käyttää?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti